-
Jani Raerinne: Suomen Akatemian tutkimusrahoitusuudistus vaikuttaa epäonnistuneelta
Jani Raerinne: Kohteleeko Suomen Akatemia hakijoita yhdenvertaisesti? Julkaistu: 16.9.2024 Suomen Akatemia uudisti nuorten tutkijasukupolven rahoitusta vuonna 2022. Uudistuksen yksi tavoitteista oli vähentää saapuvien hakemuksien lukumääriä ja nostaa myöntöprosentteja rahoitettavaksi päätyville hakemuksille. Tämä tulee ilmi siinä, että uudistuksen keskeisin sisältö koski hakukelpoisuusaikojen tiukentumista yksilöhakemuksien osalta. Käytännössä hakukelpoisuusajat puolitettiin: yksilöhakemuksien kelpoisuusaika on nykyään 2–7 vuotta väitöksestä aiemman…
-
Jani Raerinne: Kohteleeko Suomen Akatemia hakijoita yhdenvertaisesti?
Jani Raerinne: Kohteleeko Suomen Akatemia hakijoita yhdenvertaisesti? Julkaistu: 9.7.2024 Rahoitusta tutkimukseen on ollut vaikeinta saada Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen (KY) toimikunnan aloilla. Sen alojen hakijoilla on myös käytettävissä vähemmän tutkimusrahoitusta per hakija/rahoitusmuoto kuin kahden muun toimikunnan alojen hakijoilla. Edelliset erot johtuvat siitä, että KY-toimikunnan rahoitusosuus on pienin kolmesta tiedekunnasta. Toimikuntien rahoitusosuuksista on vastuussa…
-
(Kirja-arvio) Terapeuttinen valta: Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa
Kirja-arvio Kirjoittaja: Samuli Reijula Terapeuttinen valta: Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun SuomessaBrunila, Kristiina, Esko Harni, Antti Saari ja Hanna Ylöstalo (toim.)Julkaisija: Vastapaino 2021 Terapeuttinen puhe on kaikkialla. Trauman ja psyykkisten voimavarojen käsitteitä käytetään uutisvälineissä lähes päivittäin pandemian uuvuttamien kansalaisten tilan kuvailuun ja selittämiseen. Yrittäjävalmennuksen ja self-help-kirjallisuuden lainaukset positiivisen psykologian sanavarastosta on helppo sivuuttaa höttöpuheena, mutta…
-
Yliopistorankingien Reaktiivisuus
[ Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu osoitteessa yliopisto2020.fi ] Kirjoittaja: Tuukka Kaidesoja Yliopistorankingit ovat välineitä yliopistojen julkiseen arviointiin, jotka pohjautuvat järjestysasteikollisiin mittareihin. Monien muiden maiden tapaan myös Suomessa globaalien yliopistorankingien tulosten julkaisu ylittää valtamedioiden uutiskynnyksen. Maamme yliopistot myös tiedottavat näyttävästi sijoituksistaan nettisivuillaan – etenkin jos ne ovat nousseet edellisvuodesta. Helsingin yliopiston sivuilta löytyy jopa koontitaulukoita…
-
Science vs. non-science! Why the demarcation problem is still relevant and what we can do about it
What separates science from pseudoscience? In this post, Carlo Martini takes a fresh look at the familiar but largely forgotten problem of demarcation. He argues that demarcation is still a relevant problem, as scientific misinformation continues to plague public debates on topics such as global warming, vaccines, and more recently, the COVID-19 pandemic.
-
Institutional knowledge
Under what circumstances can we correctly attribute knowledge to an institution? The question is interesting not only because it can assist us in attributing responsibility, but also because it can illuminate what information structures and lines of communication should look like in institutions. This post by Säde Hormio is based on her forthcoming article “Institutional knowledge and…
-
Law, economics and interdisciplinarity
Péter Cserne and Magdalena Małecka tell us how their book Law and Economics as Interdisciplinary Practice came to be and give an overview on what kind of issues the book tackles. They discuss the position of Law and Economics at a time when questions are raised about the identity and possible further developments of the research project.…
-
Yet another handbook on the philosophy of social sciences?
There are many excellent handbooks on the philosophy of the social sciences out there. So who needs another one? Perhaps no one, at least not now. In this post, Michiru Nagatsu and Attilia Ruzzene explain why they prepared another handbook, Contemporary Philosophy and Social Science: An Interdisciplinary Dialogue, and why this is different.
-
TINT in context
Written by Uskali Mäki The story of Finnish philosophy of science is often told in terms of sequential generations, expanding from individuals to groups. There was Eino Kaila, logical empiricist, followed by Georg Henrik von Wright and his student Jaakko Hintikka, followed by the latter’s students such as Ilkka Niiniluoto, Raimo Tuomela, and Risto Hilpinen.…
-
Tieteeltä leikkaaminen ei ole säästämistä
Teksti: Uskali Mäki Tiedemaailma toivoi, että Suomen eduskuntavaaleista vuosimallia 2019 tulisi tiedevaalit. Kukaan ei kuvitellut, että tieteen asia olisi ainoa tai edes päällimmäinen teema, sen verran kuumaa aiheistoa on tapetilla muutenkin, ilmastosta maahanmuuttoon, sotesta eriarvoistumiseen. Kunnollista kohennusta aikaisempaan kuitenkin kuulutettiin, sekä tieteelle osoitetussa tiedollisessa huomiossa että tieteelle osoitetuissa resursseissa.