Updates and comments from our research community.
Editorial board: Jani Raerinne, Lari Hokkanen, Teemu Lari & Anita Välikangas.
All views and opinions expressed in the posts are those of the author(s) and are not necessarily shared by other TINT members.

  • Pluralistin argumentteja ruotimassa: Yhteenvetoa ja kommentteja Ha-Joon Changin haastattelusta / Teemu Lari

    Taloustieteen professori Ha-Joon Chang ui tieteenalansa vastavirtaan peräänkuuluttamalla lisää näkökulmien moninaisuutta ja kritisoimalla taloustieteen asemaa politiikanteossa. Teemu Lari haastatteli Changia Erasmus Journal for Philosophy and Economics -lehteen ja esittää keskustelusta huomioita tässä blogikirjoituksessa.

  • Competency assessment tests in the application process for salaried PhD positions do not promote fairness, objectivity, or transparency / Inkeri Koskinen & Päivi Seppälä

    The University of Helsinki has started using epistemically opaque competency assessment tests sold by a private recruitment company in the application process for salaried PhD positions. This does not promote fairness, objectivity, or transparency. It also goes against the principles of responsible researcher evaluation. The University of Helsinki has renewed its application process for salaried…

  • Maailma muuttuu, miten taloustiede vastaa? / Anita Välikangas

    Taloustieteilijöillä on paljon valtaa yhteiskunnassa. Mutta millaisen palveluksen taloustiede tekee yhteiskunnalle? Lähdimme selvittämään asiaa viime vuoden 2023 alussa alkaneessa ReSES-hankkeessa. Nyt on tullut väliyhteenvedon paikka.

  • TINT blog relaunches itself / TINTin blogi uudistuu

    TINT blog is entering a new era. We will continue to publish posts that view the world from a philosophy of science perspective. / TINTin blogi siirtyy uuteen aikaan. Edelleen julkaisemme tässä blogissa tekstejä, jossa maailmaa katsotaan tieteenfilosofisesta perspektiivistä.

  • Suomen Akatemian tutkimusrahoitusuudistus vaikuttaa epäonnistuneelta / Jani Raerinne

    Suomen Akatemia uudisti nuorten tutkijasukupolven rahoitusta vuonna 2022. Uudistuksen yksi tavoitteista oli vähentää saapuvien hakemuksien lukumääriä ja nostaa myöntöprosentteja rahoitettavaksi päätyville hakemuksille. Tämä tulee ilmi siinä, että uudistuksen keskeisin sisältö koski hakukelpoisuusaikojen tiukentumista yksilöhakemuksien osalta. Käytännössä hakukelpoisuusajat puolitettiin: yksilöhakemuksien kelpoisuusaika on nykyään 2–7 vuotta väitöksestä aiemman 0–10 vuoden sijasta.

  • Kohteleeko Suomen Akatemia hakijoita yhdenvertaisesti? / Jani Raerinne

    Rahoitusta tutkimukseen on ollut vaikeinta saada Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen (KY) toimikunnan aloilla. Sen alojen hakijoilla on myös käytettävissä vähemmän tutkimusrahoitusta per hakija/rahoitusmuoto kuin kahden muun toimikunnan alojen hakijoilla. Edelliset erot johtuvat siitä, että KY-toimikunnan rahoitusosuus on pienin kolmesta toimikunnasta.

  • Terapeuttinen valta: Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa / Samuli Reijula / Kirja-arvio

    Kirja-arvio. Terapeuttinen puhe on kaikkialla. Trauman ja psyykkisten voimavarojen käsitteitä käytetään uutisvälineissä lähes päivittäin pandemian uuvuttamien kansalaisten tilan kuvailuun ja selittämiseen. Yrittäjävalmennuksen ja self-help-kirjallisuuden lainaukset positiivisen psykologian sanavarastosta on helppo sivuuttaa höttöpuheena, mutta terapiakieli toimii myös aidosti omakohtaisen ilmaisun välineenä.

  • Yliopistorankingien Reaktiivisuus / Tuukka Kaidesoja

    liopistorankingit ovat välineitä yliopistojen julkiseen arviointiin, jotka pohjautuvat järjestysasteikollisiin mittareihin. Monien muiden maiden tapaan myös Suomessa globaalien yliopistorankingien tulosten julkaisu ylittää valtamedioiden uutiskynnyksen.

  • Science vs. non-science! Why the demarcation problem is still relevant and what we can do about it / Carlo Martini

    What separates science from pseudoscience? In this post, Carlo Martini takes a fresh look at the familiar but largely forgotten problem of demarcation. He argues that demarcation is still a relevant problem, as scientific misinformation continues to plague public debates on topics such as global warming, vaccines, and more recently, the COVID-19 pandemic.

  • Institutional knowledge

    Under what circumstances can we correctly attribute knowledge to an institution? The question is interesting not only because it can assist us in attributing responsibility, but also because it can illuminate what information structures and lines of communication should look like in institutions. This post by Säde Hormio is based on her forthcoming article “Institutional knowledge and…