admin blog post, In Finnish

Kohteleeko Suomen Akatemia hakijoita yhdenvertaisesti?

Jani Raerinne: Kohteleeko Suomen Akatemia hakijoita yhdenvertaisesti?

Julkaistu: 9.7.2024

Rahoitusta tutkimukseen on ollut vaikeinta saada Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen (KY) toimikunnan aloilla. Sen alojen hakijoilla on myös käytettävissä vähemmän tutkimusrahoitusta per hakija/rahoitusmuoto kuin kahden muun toimikunnan alojen hakijoilla. Edelliset erot johtuvat siitä, että KY-toimikunnan rahoitusosuus on pienin kolmesta tiedekunnasta. Toimikuntien rahoitusosuuksista on vastuussa Akatemian hallitus, joka on tehnyt tiedepoliittisen päätöksen siitä, miten rahoitus jaetaan toimikuntien välillä. Valitettavasti päätöksen taustalla ei vaikuta olevan selviä tutkimukseen tai sen rahoitukseen liittyviä perusteita, minkä lisäksi päätös asettaa hakijat epätasa-arvoisiin asemiin kilpailussa valtionavustuksista.

Suomen Akatemian biotieteiden, terveyden ja ympäristön toimikunta (BTY), kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta (KY) ja luonnontieteiden ja tekniikan toimikunta (LT) eivät ole olleet yhdenvertaisissa asemissa tutkimusrahoituksen suhteen.

Rahoitusta tutkimukseen on ollut vaikeinta saada KY-toimikunnan aloilla. Akatemian vuosien 2018–2021 syyshakujen tilastojen mukaan KY-toimikunnan osuus alhaisimmista myöntöprosenteista eri rahoitusmuodoille (tutkijatohtorit, akatemiatutkijat ja -hankkeet) on ollut 58 %. LT-toimikunnan em. osuus on ollut 25 % ja BTY-toimikunnan 8 %. Yllä ei ole huomioitu vuoden 2019 syyshaun tutkijatohtoreiden rahoitusmuotoa: KY:n ja BTY:n myöntöprosentit olivat yhtä alhaiset.

Vastaavasti todennäköisemmin tutkimusrahoitusta on saanut BTY-toimikunnalta. Sen osuus korkeimmista myöntöprosenteista Akatemian eri rahoitusmuodoille on ollut 58 % vuosien 2018–2021 syyshakujen tilastojen mukaan. Vastaavat luvut kahdelle muulle toimikunnalle ovat 25 % (LT) ja 8 % (KY). Vuoden 2020 syyshakua ja tutkijatohtoreiden rahoitusmuotoa ei ole huomioita: BTY:n ja LT:n myöntöprosentit olivat yhtä korkeat.

Syy sille, miksi KY-toimikunnan alojen hakijoiden on ollut vaikeinta saada tutkimusrahoitusta on, että KY-toimikunnan rahoitusosuus on ollut pienin.

Akatemia kuitenkin uudisti vuonna 2022 yleishakua mm. lakkauttamalla tutkijatohtoreiden rahoitusmuodon. Ovatko toimikunnat tai hakijat yhdenvertaisemmissa rahoitusasemissa uudistusten jälkeen? Aineistoa on saatavilla yhdeltä rahoituskierrokselta: ”Suomen Akatemian rahoitustilastot syyshausta 2022”. Vuoden 2023 syyshakua ei järjestetty, koska Akatemia siirtyi talvihakuun.

Tarkastelen ensin toimikuntien rahoitustilannetta kahden nykyisen Akatemian rahoitusmuodon (akatemiatutkijat ja -hankkeet) valossa vuoden 2022 syyshaun osalta. Tämän jälkeen tarkastelen toimikuntia kokonaisrahoituksen suhteen. Lopputulema on, että hakijat eivät vieläkään ole yhdenvertaisissa asemissa tutkimusrahoituksen suhteen. On myös epäselvää, mitkä tutkimukselliset tai sen rahoitukseen liittyvät syyt oikeuttavat toimikuntien väliset erot tutkimusrahoituksen osuuksissa ja määrissä.

Akatemiatutkijarahoitus

Vuoden 2022 syyshaun osalta toimikunnilla oli rahoitusta käytettävissä akatemiatutkijahakemusten osalta seuraavasti: BTY 29,6 miljoonaa euroa, KY 25,5 miljoonaa euroa ja LT 35 miljoonaa euroa (yhteensä 90,1 miljoonaa euroa). 

Kaikkien kolmen toimikunnan myöntöprosentti akatemiatutkijahakemuksille oli sama vuoden 2022 syyshaussa: 15 %.

Toimikuntien keskimääräisissä rahoitusmyönnöissä akatemiatutkijahakemuksille oli kuitenkin eroja (ks. kuva 1).  BTY-toimikunnan rahoittamat akatemiatutkijahakemukset olivat selvästi kalliimpia rahoittaa kuin KY-toimikunnan.

Kuva 1. Toimikuntien keskimääräiset myönnöt (€) rahoitetuille akatemiatutkijahakemuksille v. 2022 syyshaussa.

Akatemiahankerahoitus

Vuoden 2022 syyshaun osalta toimikunnilla oli rahoitusta käytettävissä hankehakemusten osalta seuraavasti: BTY 41 miljoonaa euroa, KY 31 miljoonaa euroa ja LT 48 miljoonaa euroa (yhteensä 120 miljoonaa euroa). 

Myös myöntöprosenteissa oli eroja: BTY 19 %, KY 16 % ja LT 17 %. Toimikunnat ja hakijat eivät olleet yhdenvertaisissa asemissa hankerahoituksen suhteen edes myöntöprosenttien valossa. (Huom. konsortiot on yllä laskettu yhdeksi hakemukseksi.)

LT-toimikunnan hankehakemukset olivat kalliita rahoittaa (kuva 2). Tämä myös selittää, miksi toimikunnan myöntöprosentti jäi hankkeiden tapauksessa alhaisemmaksi kuin BTY-toimikunnan. Todennäköinen syy LT-toimikunnan rahoittamien hankkeiden korkeille kustannuksille on, että edellisten joukossa oli paljon konsortiohakemuksia, joiden rahoitusmyönnöt ovat korkeampia. KY-toimikunnan alhaisinta myöntöprosenttia ei sen sijaan selitä mikään muu kuin sen pienin rahoitusosuus (KY-alojen hankkeet olivat halvimpia rahoittaa)

Kuva 2. Toimikuntien keskimääräiset myönnöt (€) rahoitetuille akatemiahankehakemuksille v. 2022 syyshaussa (arviot on laskettu Akatemian tilastoista ja toimikuntien päätöskokouksien jälkeisistä ilmoituksista käytettävissä olevasta rahoituksesta).

Erot kokonaisrahoituksessa ja rahoitustarpeessa

Yksittäisten rahoitusmuotojen tarkastelun lisäksi pitää tarkastella sitä, mikä toimikuntien kokonaisrahoitustilanne oli kummankin em. rahoitusmuodon suhteen.

Vuoden 2022 syyshaussa BTY-toimikunnan kokonaisrahoitus oli 70,5 miljoonaa euroa, KY-toimikunnan 56,6 miljoonaa euroa ja LT-toimikunnan 83 miljoonaa euroa (yhteensä 210,2 miljoonaa euroa). Kokonaisrahoituksen osuudet osoittavat, että BTY-toimikunnan osuus kokonaisrahoituksesta ei merkittävästi eronnut LT-toimikunnan osuudesta (kuva 3). Sen sijaan KY-toimikunnan osuus kokonaisrahoituksesta erosi selvästi kahdesta muusta toimikunnasta.

Kuva 3. Toimikuntien kokonaisrahoituksen osuudet (%) v. 2022 syyshaun akatemiatutkija- ja -hankerahoituksesta. 

Toimikuntien väliset erot kokonaisrahoituksessa voivat olla välttämättömiä, että niillä on yhtäläiset mahdollisuudet tutkimuksen rahoittamiseksi. Toimikuntien rahoituksen tarve on riippuvainen sekä toimikunnan hakupaineesta (LT-toimikuntaan saapuu tyypillisesti eniten hakemuksia) että sen rahoittamien alojen tutkimuskulurakenteesta (yleisen uskomuksen mukaan luonnontieteellinen tutkimus on kalliimpaa rahoittaa kuin ihmis- tai yhteiskuntatieteellinen tai taiteen tutkimus). 

Vuoden 2022 syyshaussa BTY-toimikuntaan saapui 299 akatemiatutkija- ja 385 hankehakemusta (684 hakemusta yhteensä). KY-toimikuntaan saapui 330 akatemiatutkija- ja 375 hankehakemusta (705 hakemusta yhteensä). LT-toimikuntaan saapui 389 akatemiatutkija- ja 455 hankehakemusta (844 hakemusta yhteensä). Katso kuva 4 toimikuntien osuuksista kaikista Akatemiaan saapuneista hakemuksista (2 233 hakemusta yhteensä).

Kuva 4. Toimikuntien osuudet (%) kaikista saapuneista akatemiatutkija- ja -hankehakemuksista v. 2022 syyshaun osalta. Luvut on pyöristetty ylöspäin (kokonaisprosentti on tästä syystä 101). 

Saapuneiden hakemusten osuuksien ja lukumäärien perusteella BTY- ja KY-toimikunta olivat samankokoisia, vaikka niiden osuudet kokonaisrahoituksesta erosivat selvästi toisistaan (vrt. kuvia 3 ja 4). Toisaalta vaikka BTY-toimikuntaan saapui selvästi vähemmän hakemuksia kuin LT-toimikuntaan (kuva 4), niillä oli samanlainen osuus kokonaisrahoituksesta (kuva 3).

Yllä oleva osoittaa, että toimikuntien väliset erot kokonaisrahoituksessa eivät selity niiden erilaisilla hakupaineilla. Tämä on yllättävää, koska hakupaine on luultavasti tärkein – ja helpoiten mitattavissa oleva – tekijä, joka pitäisi huomioida rahoitusosuuksien jaossa. 

Edellinen voidaan ilmaista myös toisin päin. Jos Suomen Akatemia jakaa toimikuntien rahoituksen siten, että jakoperuste ei huomioi sitä, että toimikuntiin saapuu erilaiset määrät hakemuksia, tämä asettaa hakijat lähtökohtaisesti epäyhdenvertaisiin asemiin tutkimusrahoituskilpailussa.

Jos yksin hakupaine otettaisiin toimikuntien rahoitusosuuksissa huomioon (so. vuoden 2022 syyshaun kokonaisrahoitus, 210,2 miljoonaa euroa, jaettaisiin kuvan 4 osuuksien mukaisesti), KY-toimikunnan kokonaisrahoituksen vuoden 2022 syyshaun osalta olisi pitänyt olla noin 10 miljoonaa euroa suurempi. Lisäosuudella olisi saatu 19–20 akatemiatutkija- tai -hankehakemusta rahoitettua niistä hakemuksista, jotka jäivät rahoittamatta. Vastaavasti kahden muun toimikunnan kokonaisrahoitus olisi ollut noin 10 miljoonaa euroa pienempi (13–16 rahoitettua akatemiatutkija- ja/tai -hankehakemusta vähemmän; kuvien 1 ja 2 keskimääräiset myönnöt ja näiden erot on otettu huomioon). Edellisellä olisi ollut marginaalinen vaikutus BTY- ja LT-toimikuntien myöntöprosentteihin. KY-toimikunnan myöntöprosentteihin vaikutus olisi ollut suurempi. 

Jos hakupaine ei selitä toimikuntien eroja rahoitusosuuksissa, selittääkö tutkimuskulurakenteiden erilaisuus erot?

Akatemiassa nähtävästi oletetaan, että toimikuntien rahoittamien eri alojen (tai hakemusten) välillä on eroja tutkimuskulurakenteissa. BTY- ja LT-toimikuntien keskimääräiset rahoitusmyönnöt samoille rahoitusmuodoille ovat korkeampia kuin KY-toimikunnan (kuvat 1 ja 2). Oletus ei välttämättä pidä paikkaansa.

Ensinnäkään ei ole yksiselitteisesti totta, että KY-toimikunnan alojen tutkimus tarvitsisi vähemmän rahoitusta per hakija/hakemus kuin muiden toimikuntien alojen tutkimus, varsinkaan nykyään.

Toiseksi oletus siitä, että hakemuksen yleisen tutkimuskulurakenteen ja/tai -katon määrittäisi se, mihin toimikuntaan hakija hakemuksen lähettää, on erikoinen. Sitä miten paljon mikäkin hakemus tarvitsee rahoitusta, tulisi tarkastella hakemuksen välttämättömien tutkimuskustannusten kannalta, ei siltä kantilta, mikä toimikunta hakemuksen sattumalta käsittelee.

Kolmanneksi on mahdollista, että KY-toimikunnan alojen hakijat on totutettu siihen, että tutkimusrahoitusta on käytettävissä vähemmän kuin muiden alojen hakijoille. KY-alojen hakijoilla ei ole välttämättä edes mahdollisuutta hakea rahoitusta siinä määrin kuin voisi olla tutkimuksellisista syistä perusteltua. Itse asiassa tämä voi selittää sen, miksi KY-aloilta tulee vähän konsortiohakemuksia ja sen, miksi KY-alojen hankehakemukset vaikuttavat olevan halpoja rahoittaa (koska suurin osa saapuneista hankkeista ei ole konsortiomuotoisia). Konsortiohakemuksien päähakija saatetaan valita strategisesti siten, että hakemus tulee jonkin muun kuin KY-toimikunnan käsiteltäväksi, vaikka todellinen päähakija edustaisi jotakin KY-toimikunnan aloista.

Neljänneksi se, että muiden toimikuntien hakijat pyytävät enemmän rahoitusta voi johtua pelkästään siitä, että he voivat hakea enemmän rahoitusta. Toisien sanoen sitä, että tiettyjen toimikuntien alojen hakijat pyytävät enemmän tutkimusrahoitusta, koska heillä on siihen mahdollisuus, ei voi käyttää todisteena, että eri toimikuntien alojen välillä on todellisia ja perusteltuja eroja tutkimuskulurakenteissa.

Jos pitäisi paikkansa, että tutkimuksen kulurakenteiden erilaisuus on peruste kokonaisrahoituksen eroille toimikuntien välillä, tilastojen tulisi osoittaa, että KY-toimikunnan myöntöprosenttien eri rahoitusmuodoille pitäisi olla vähintään yhtä korkeita, ellei jopa korkeampia, kuin kahden muun toimikunnan. Sen alojen hakemukset ovat oletuksen mukaan halvimpia rahoittaa ja näin pienemmillä määrillä rahoitusta pitäisi saada enemmän hakemuksia rahoitettua. Syyshakujen tilastot kuitenkin osoittavat, että Akatemia on rahoittanut enemmän kalliimpia BTY- ja LT-toimikunnan hakemuksia. Tämä ehdottaa, että toimikuntien kokonaisrahoituksen eroilla ei ole tekemistä tutkimuskulurakenteiden erojen kanssa.

Yllä oleva myös osoittaa, että KY-toimikunnan rahoitusosuus on selvästi riittämättömällä tasolla, koska Akatemia on rahoittanut – suhteellisesti ja määrällisesti – vähemmän sen halvempia hakemuksia.

Hakijoiden yhdenvertaisuudesta

Ei ole selvää, mitkä tutkimukseen tai sen rahoitukseen liittyvät syyt oikeuttavat toimikuntien kokonaisrahoituksen erot. Eroilla on kuitenkin ollut se seuraus, että yhden toimikunnan hakijoiden on ollut vaikeampi saada rahoitusta tutkimukseen eri vuosien syyshauissa kuin toisten toimikuntien hakijoiden. Sen lisäksi ko. toimikunnan hakijoilla on ollut vähemmän rahoitusta käytettävänä tutkimukseen per hakija/rahoitusmuoto kuin kahden muun toimikunnan hakijoilla. 

Talvihaun 2024 osalta tilanne pysyy samana kuin aiemmin. Vuoden 2024 talvihaun osalta BTY-toimikunnan kokonaisrahoitus on noin 73 miljoonaa euroa (34 % kokonaisrahoituksesta), KY-toimikunnan noin 58 miljoonaa euroa (27 %) ja LT-toimikunnan noin 86 miljoonaa euroa (39 %). Kokonaisrahoituksen osuudet toimikunnille ovat samat kuin vuoden 2022 syyshaussa (kuva 3). 

Yllä olevat huomiot koskevat vain Akatemian syyshakujen rahoitusta. Syys- ja tulevat talvihaut ovat kuitenkin yleishakuina erityisasemassa, kun arvioidaan hakijoiden yhdenvertaisuutta. Yleishauissa hakijan tutkimusrahoitusmahdollisuuksien tulisi olla riippuvainen tutkimuksen laadun arviosta. Valitettavasti hakijan tutkimusrahoitusmahdollisuuksiin näyttäisi vaikuttavan myös se, minkä toimikunnan alan hakija hän on, millä ei ole mitään tekemistä tutkimuksen laadun kanssa.

Suomen Akatemia on valtionavustuksia myöntävä hallintovirasto, jonka tulisi kohdella hakijoita yhdenvertaisesti. Toimikuntien rahoitusosuuksista on vastuussa Akatemian hallitus (Suomen Akatemiaa koskeva laki, 4 §). Vaikuttaa siltä, että Akatemian hallitus on tehnyt tiedepoliittisen päätöksen siitä, miten rahoitus jaetaan toimikuntien välillä. Valitettavasti päätöksen taustalla ei vaikuta olevan selviä tutkimukseen tai sen rahoitukseen liittyviä perusteita, minkä lisäksi päätös asettaa hakijat epätasa-arvoisiin asemiin kilpailussa valtionavustuksista. Päätös voi olla myös valtionavustuslain pykälän 36 (hengen) vastainen.

Lähteet

Tilastotiedot Suomen Akatemian Hakemusten ja rahoituspäätösten tilastoja -verkkosivulta

admin Perspectives on Science seminar

20.5. Perspectives on Science seminar: Patricia Rich

In the Perspectives on Science seminar on 20 May, 2024, Patricia Rich (University of Bayreuth) will give a talk “The Evolution of Cooperation … in Science“

Perspectives on Science is a research seminar which brings together experts from the philosophy of science and several fields of science studies. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar can be found on the TINT web page https://tint.helsinki.fi.

The seminar takes place in person at Soc&kom, room 209 and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 20th of May 2024. To join the seminar, please contact samuli.reijula@helsinki.fi for the Zoom invitation.

Abstract
Explaining human cooperation has been a major interdisciplinary challenge, but we now have many insightful accounts to draw on. One example comes from Bowles, Choi and Hopfensitz; they offer a fairly detailed account of the co-evolution of cooperative individuals and group-level institutions supporting cooperation. Specifically, they argue that intergroup conflict can explain altruistic behaviors and leveling institutions (such as food sharing and monogamy). This talk addresses the question of whether the authors’ analysis can be used to construct an explanation of cooperation in the context of modern science. I argue that the basic argument can be translated, but that this leads us to three distinct evolutionary stories (potentially) explaining three distinct kinds of scientific cooperation. For each case, I indicate the relevant individuals, groups, and currency of evolution; the nature of the intergroup conflict and the types of scientific cooperation that give the group an advantage in such a conflict; and the group-level institutions that lower the costs to the relevant types of cooperation. Thus, a framework for analyzing scientific cooperation emerges. This framework can be used to situate existing models and arguments from the philosophy of science and social epistemology; it also highlights further aspects of scientific cooperation that can be integrated.

Bio
Patricia Rich is the Junior Professor for Philosophy of Economics at the University of Bayreuth. Her research generally focuses on human rationality and covers game and decision theory, epistemology, philosophy of science, and computational cognitive science. For links to her publications, see https://scholar.google.com/citations?user=1-fm_skAAAAJ&hl=en&oi=ao

admin Perspectives on Science seminar

13.5. Perspectives on Science seminar: Emrah Aydinonat

In the Perspectives on Science seminar on 13 May, 2024, N. Emrah Aydinonat (University of Helsinki) will give a talk titled “Economic Models as Argumentative Devices”

Perspectives on Science is a research seminar which brings together experts from the philosophy of science and several fields of science studies. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar can be found on the TINT web page https://tint.helsinki.fi.

The seminar takes place in person at Metsätalo room 10 and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 13th of May 2024. To join the seminar, please contact samuli.reijula@helsinki.fi for the location or Zoom invitation.

Abstract
In this talk I critically evaluate Itzhak Gilboa, Andrew Postlewaite, Larry Samuelson, and David Schmeidler’s account of economic models. First, I give a selective overview of their argument, highlighting its emphasis on similarity and their oversight of the role of idealizations in economics. Second, I propose a sketch of an account that views models as arguments and argumentative devices. This approach not only sheds light on Gilboa et al.’s approach, including its shortcomings, but also identifies key challenges in model-based inference, suggesting a fresh perspective on the uses of models in economics for diverse objectives.

Author Bio:
N. Emrah Aydinonat (PhD, Docent) is a philosopher of economics working at the University of Helsinki, and a member of the Centre for Philosophy of Social Science (TINT). He is one of the Chief Editors of the Journal of Economic Methodology, and a member of the Editorial Board of the History of Economic Ideas. He also serves in the International Advisory Board of The Review of Evolutionary Political Economy (REPE). More info: https://neaydinonat.com/

admin Perspectives on Science seminar

6.5. Perspectives on Science seminar: Mattia Gallotti

In the Perspectives on Science seminar on 6 May, 2024, Mattia Gallotti (London Interdisciplinary School) will give a talk titled “Towards a Framework for Interdisciplinary Integrative Research”

Perspectives on Science is a research seminar which brings together experts from the philosophy of science and several fields of science studies. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar can be found on the TINT web page https://tint.helsinki.fi.

The seminar takes place in person at Metsätalo room 10 and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 6th of May 2024. To join the seminar, please contact samuli.reijula@helsinki.fi for the location or Zoom invitation.

Abstract

Despite widespread recognition, interdisciplinarity still lacks a consistent system of research evaluation. At a time when ever more research is recognized and classed as being interdisciplinary, the need for clear and shared evaluative standards is now seen as a pressing concern in the academic and policy world. Calls have been made for better theoretically founded, more sophisticated, and dynamic approaches to accurately capture the ethos of interdisciplinary research. In recent years, important systematic work has been done to distill general criteria for cross-disciplinary integration from successful cases of local research activity and design. However, increasing knowledge of the processes and techniques through which interdisciplinary outputs can be generated through integration has not yet led to an agreed upon framework. This paper seeks to address this issue in the context of the broader debate on integration as the guiding method of interdisciplinarity, thus contributing to current efforts towards a philosophy of science of interdisciplinarity.

Author Bio:

Mattia Gallotti is a founding Faculty member and currently the Head of Research & Development at the new London Interdisciplinary School (LIS). A trained philosopher of social science, he has researched concepts of collective intentionality across several disciplines spanning from cognitive science to literary criticism. His current research focuses on the methodology of interdisciplinary research and teaching.

www.linkedin.com/in/mattiagallotti

admin Perspectives on Science seminar

29.4. Perspectives on Science seminar: Kármen Kovács

In the next Perspectives on Science seminar, Kármen Kovács (University of Pécs) will give a talk titled “Is early novelty switching beneficial for consumers? The impact of impatience on the consumer utility derived from innovation from a behavioural economic perspective”

The seminar takes place in person at Metsätalo room 10 and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 29th of April 2024. To join the seminar, please contact samuli.reijula@helsinki.fi for the location or Zoom invitation.

Perspectives on Science is a research seminar which brings together experts from the philosophy of science and several fields of science studies. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar can be found on the TINT web page https://tint.helsinki.fi.

Abstract

This research investigates from a behavioural economic perspective the reasons, the manifestations and the consequences of the early purchase of various innovations when consumers have present-biased preferences. The present study aims to analyse how consumers’ impatience influences their utility stream when various innovations are launched with increasing frequency. A simple theoretical model is presented that proceeds on the general form of the hyperbolic discounting utility function. Its purpose is to analyse how consumers’ impatience influences their utility stream derived from purchasing various types of innovations and a potential early novelty switching. The findings show why impatient consumers tend to finance the desired innovation by borrowing. The results indicate how the level of impatience, price level, and added value of innovations influence consumers’ utility stream.

Bio

Kármen Kovács graduated from the University of Pécs, Faculty of Business and Economics in 2002. She defended her PhD dissertation with summa cum laude in 2007; then she habilitated successfully in 2015. She was an assistant professor from September 2008 at the University of Pécs, Faculty of Business and Economics. She has been an associate professor since July 2016 at the Faculty. She has taught academic research and writing, research methods, basic mathematics, innovation management, business economics and behavioural economics. Her major research interest is behavioural economics. For the academic year 2016/17, she received a postdoctoral scholarship from the New National Excellence Program of the Ministry of Human Capacities. She received the János Bolyai Research Fellowship of the Hungarian Academy of Sciences between 2017 and 2020. She has won the Hungarian State Eötvös Scholarship for the academic year 2023/24. She is an Associate Editor of the journal Marketing Intelligence and Planning.

admin Yleinen

8.4. Perspectives on Science seminar: Charlie Kurth

In the next Perspectives on Science seminar, Charlie Kurth (Helsinki Collegium for Advanced Studies; Western Michigan University) will give a talk titled “What is the Place of Emotion AI in Moral Education?”

The seminar takes place in person at Metsätalo and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 8th of April 2024. To join the seminar, please contact samuli.reijula@helsinki.fi for the location or Zoom invitation.

Perspectives on Science is a research seminar which brings together experts from the philosophy of science and several fields of science studies. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar can be found on the TINT web page https://tint.helsinki.fi.

Abstract

Cultivating one’s emotions—learning to feel anger, say, at the right time and in the right way—has long been viewed as central to moral education. Recently, educators, philosophers, and entrepreneurs have pointed to “emotion nudges” and other forms of emotion-focused AI (EAI) as powerful, but under-utilized tools for emotion cultivation. The initial results are intriguing: merely placing “watching-eye” icons in online chatrooms can prompt feelings of anxiety that help curb vicious posting, and virtual reality (VR) simulations can engage stereotype-challenging empathy. But while there’s a growing body of research examining the use of AI for education as well as emotion-focused AI in general, there is little that looks specifically at the science and ethics of using EAI for moral education. 

In an effort to start filling this gap, my paper has two aims. First, I identify a trio of issues that must be addressed if EAI is to live up to its promise. More specifically, as it stands, we (i) lack answers to basic questions about how EAI will identify, assess, and educate emotions, (ii) have not considered (much less addressed) very real concerns about how EAI could lead to the deskilling of crucial meta-emotional capacities, and (iii) have done little to tackle problematic political and financial influences that threaten to distort the development of EAI educational tools. While these considerations should leave us very worried about the continued use of EAI, the second part of the paper attempts to find reasons for optimism. To do this, I examine emerging VR technologies in order to explore what scientifically and pedagogically responsible uses of EAI for moral education might look like. 

Bio

Charlie Kurth is a Core Fellow at the Helsinki Collegium for Advanced Studies and a Professor in the Philosophy Department at Western Michigan University. His research focuses on issues at the intersection of ethical theory, moral psychology, and the philosophy of emotion; methodologically, he takes philosophical questions about the nature of value and the mind to be productively informed by empirical inquiry in the cognitive and social sciences. Recently, his work has examined the role that emotions play in shaping moral thought and agency.

admin Yleinen

11.3. Perspectives on Science seminar: Sam White

In the next Perspectives on Science seminar, Sam White (University of Helsinki) will give a talk titled “Rabbits, Ducks, and Conceptual Problems in the Environmental History of Late Antiquity.”

The seminar takes place in person at Metsätalo and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 11th of March 2024. To join the seminar, please contact samuli.reijula@helsinki.fi for the location or Zoom invitation.

Perspectives on Science is a research seminar which brings together experts from the philosophy of science and several fields of science studies. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar can be found on the TINT web page https://tint.helsinki.fi.

Abstract

Investigations in the historical sciences often confront persistent (contrastive) under-determination of theory by evidence. In some cases, rival theories may persist indefinitely in a state of uncertainty or indifference. Yet in most cases the hope is that new evidence and methods will bring at least partial and provisional resolution. Unfortunately, there can be cases when new evidence and methods appear to aggravate problems of under-determination rather than resolve them, producing sharply divided and apparently irreconcilable positions on historical questions. One such case is the environmental history of the Late Antique Mediterranean (e.g., early Byzantine Empire): once a quaint and obscure branch of study that has now drawn a disproportionate share of research attention and scholarly polemics. Teams of historians, archaeologists, paleoclimatologists, and geneticists have clashed over “maximalist” and “minimalist” positions regarding environmental disasters, plague mortality, and political collapse in the 3rd-6th centuries CE; and in numerous cases, have attacked each other’s methods, epistemology, and reasoning. Using the familiar rabbit-duck illusion as a metaphor, I argue that debates in the field have been derailed by feedbacks between divergent historical interpretations, on the one hand, and divergent approaches to historical analysis and interdisciplinary consilience, on the other. The paper proposes some modest solutions grounded in Bayesian reasoning. Problems in the environmental history of Late Antiquity analyzed in my paper may also represent wider problems in historical epistemology.

Author bio

Sam White joined the University of Helsinki as professor of political history in October 2022. He teaches on environmental history, historiography, and the uses and politics of history. His research specializes in reconstructing past climates and extreme weather and understanding their roles in human history. His publications include narrative monographs, scientific collaborations, and works on theory and methods. He currently leads the Past Global Changes (PAGES) working group on Climate Reconstruction and Impacts from the Archives of Societies. 

admin Perspectives on Science seminar

12.2. Perspectives on Science seminar: María Jiménez-Buedo

In the next Perspectives on Science seminar, María Jiménez-Buedo (UNED) will give a talk titled “Explanation and generality in Analytical Sociology: what is a catalogue of mechanisms?” (Joint work with Saúl Pérez-González (University of Valencia))

The seminar takes place in person at Metsätalo and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 12th of February 2024. To join the seminar, please contact samuli.reijula@helsinki.fi for the location or Zoom invitation.

Perspectives on Science is a research seminar which brings together experts from the philosophy of science and several fields of science studies. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar can be found on the TINT web page https://tint.helsinki.fi.

Abstract:

One of the defining features of current analytical sociology is its emphasis on the centrality of mechanisms in social science. It is considered that the explanation of social phenomena is mainly achieved through the identification and description of underlying social mechanisms. These mechanisms often aggregate individual actions to form macro-phenomena. Following this idea, the founders of analytical sociology envisioned the future of the discipline as one in which there would be a variety of mechanism schemes that would collectively constitute a catalogue of explanations available for social phenomena. This work addresses the idea of a catalogue of mechanisms and examines the promises, but also the difficulties, that the idea entails. It evaluates to what extent the catalogue currently plays the role envisioned by early analytical sociologists.

Author bios:

María Jiménez-Buedo is a lecturer at the Department of Logic, History and Philosophy of Science, UNED. She works in the philosophy of the social sciences, with an emphasis on methodological issues. Her recent work focuses on experimental methods in the social sciences and their evidential uses  policy formulation.

Saúl Pérez-González is assistant professor at the Department of Philosophy of the University of Valencia. Previously, he held a post-doctoral position at the Center for Logic, Language, and Cognition (LLC) of the University of Turin. His main areas of interest are philosophy of science, philosophy of the social sciences, and philosophy of the biomedical sciences.

admin Perspectives on Science seminar

15.1. Perspectives on Science seminar: Sofia Blanco Sequeiros

In the next Perspectives on Science seminar, Sofia Blanco Sequeiros (University of Helsinki) and Samuli Reijula (University of Helsinki) will give a talk titled “Explaining evidential discordance.”

The seminar takes place in person at Metsätalo and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 15th of January 2024. To join the seminar, please contact samuli.reijula@helsinki.fi for the location or Zoom invitation.

Perspectives on Science is a research seminar which brings together experts from the philosophy of science and several fields of science studies. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar can be found on the TINT web page https://tint.helsinki.fi.

Abstract:

Successful replication is a hallmark of scientific truth. Discordant evidence refers to the situation where findings from different studies of the same phenomenon do not agree. Although evidential discordance can spur scientific discovery, it also gives scientists a reason to rationally disagree and thereby compromises the formation of scientific consensus. Discordance indicates that facts about the phenomenon of interest remain unsettled and that a finding may not be reliably replicable. We single out persistent evidential discordance as a particularly difficult problem for the epistemology of science, and distinguish between different causes of evidential discordance – non-systematic error, noise, and bias. Unlike discordance brought about by non-systematic error or noise, persistent discordance often cannot be rationally resolved by temporarily suspending judgment and collecting more data within existing lines of inquiry. We suggest that the analysis of enriched lines of evidence (Boyd 2018) provides a useful approach to diagnosing and evaluating episodes of evidential discordance. Attention to the line of evidence, which extends from raw data to an evidential claim supporting or disconfirming a hypothesis, can help researchers to localize the source of discordance between inconsistent findings. We argue that reference to metadata, information about how the data were generated and processed, is key to resolving normative questions of correctness, i.e., whether a line of evidence provides a legitimate answer to a particular research question. We illustrate our argument with two cases: the alleged discovery of gravitational waves in the late 1960s, and the social priming controversy in experimental psychology.

Author bios:

Sofia Blanco Sequeiros is a PhD-student at the University of Helsinki. She works on questions concerning scientific evidence and methodology and the science-policy interface.

Samuli Reijula is an Academy of Finland research fellow and a university lecturer in theoretical philosophy at the University of Helsinki, Finland. His area of expertise is the philosophy of science, with interests in cognitive science and science studies (incl. science of science). His research interests include collective problem solving, cognitive diversity, science policy, and foundations of evidence-based policy.

admin Perspectives on Science seminar

13.11. Perspectives on Science seminar: Luca Ausili

In the next Perspectives on Science seminar, Luca Ausili (Vita-Salute San Raffaele University, Milan) will give a talk titled “Quantification, Transparency, and Epistemic Heterogeneity“.

The seminar takes place in person at Metsätalo and online via Zoom from 14:15 to 15:45 on Monday the 13th of November 2023. To join the seminar, please contact jessica.north@helsinki.fi for the location or Zoom invitation.

Perspectives on Science is a weekly research seminar which brings together experts from science studies and philosophy of science. It is organized by TINT – Centre for Philosophy of Social Science at the University of Helsinki. More information about the seminar here.

Abstract:

The communication between science and society is strongly mediated, inter alia, by two factors: quantification and transparency. Scientific results are represented in numerical form as the outcomes of standardized research processes, and both the results and the processes themselves are made available. This system is conceived to share important results to the widest public, in the fastest way, and to foster public trust in science. However, both quantification and transparency have their shortcomings. Quantification, in particular, causes the loss of local knowledge, since everything that cannot be represented within the current systems of categorization is automatically not taken into account. In this work, my intention is to show that this inevitable shortcoming, the systematic loss of local forms of knowledge, is having important political consequences, and is partially and indirectly, contributing to the proliferation of scientific disinformation. I argue that this is related to the fact that quantification and transparency can impair the epistemically heterogeneous nature of the relation between science and society.

Author bio:

I am a Phd student in Philosophy at Vita-Salute San Raffaele University (Milan) and currently Phd visiting student at the University of Helsinki. I am broadly interested in the relation between Science and Society, in their communication, and in the ways by which they mutually condition each other. I am also very interested in the reasons and causes of the proliferation of scientific disinformation within the infosphere, which is the main topic of my research project.